Ei tahdo rytmi palautua ihmismäiseksi. Viime yönä katselin hyytävää leffaa (hauska zombipätkä tuli nelkulta), luin kirjaa ja sitten pyöriskelin muuten vaan. Viiden aikaan katselin vielä kelloa. Seitsemältä kuului taas huuto: "Äitiiiiiiiii, pyyhkimääääääään!" ja siitä alkoi sitten aamu. Ihan huono olo kun on niin väsynyt, jospa jo ensi yönä... Muutenkin ollu aivan järjettömästi tekemistä näiden muutamien vapaiden aikana, melkein kaikki ne hommat mitkä olis mun työviikon aikana pitänyt tehdä. Eivät näköjään hoidu itsestään (tai Miehen tekemänä). Huokaus. Uskon puute vaivaa ajoittain.

Tänään vietettiin neiti Milli Mollisen nimipäivää. Kutsuttuina olivat mummi ja vaari sekä kummitäti perheineen. Ajattelin kokeilla ihan uutta reseptiä. Tein siis Lintu 75:n maapallokakun vadelmatäytteellä. Tämä tässä on oikein kaikkien kakkujen äiti:

Heh. Harmi ettei tullut otettua kuvaa kakusta sen jälkeen kun siitä oli ensimmäinen pala otettu *buahahahaa*. Koko komeus lysähti kasaan, karkit putoilivat reunoilta ym.ym. Väittivät makua hyväksi, mä en kyllä ollut samaa mieltä. Siinä kohtaa tajusin että tuo täyte oli tarkoitettu täytekakun väleihin eikä suinkaan tuollaiseen viritykseen. Kirjoituksesta saa vähän vinkkiä mun taiteellisista lahjoista =)

Niin ja koska pelkkää kakkua en viitsinyt tarjota tein aamulla myös muffineja.

Hihih. Nämä on Lintu 75:n perusohjeella tehty. Lisäsin taikinaan vähän cappuccinojauhetta ja tuikkasin joka muffiniin Dumle-karkin. Päälle sulatin viimeiset pääsiäismunat voin kera ja ripotin Wiener nougat crushia. Nooooo, ensinnäkin dumlet jäi muffinin pohjalle kovaksi klöntiksi, haaveilemani suklaa-toffeesydän jäi siis haaveeksi. Suklaa muuttui sulatettaessa kummallisen rakeiseksi, sain sen kuitenkin jollain tapaa levitettyä muffinien päälle. Wiener nougat crush taas oli kovettunut niin, että sain varoitella vierasparkoja etteivät katko hampaitaan.

Että ei aina voi onnistua, ei edes joka kerta =)

Ti-tinallekonsertti oli ihana, Milli jopa uskaltautui konsertin jälkeen halaamaan Ti-tiä. Riittää varmaan juttua aiheesta pitkälle eteenpäin. Ainut miinus reissussa oli, että Janskun olis voinut hyvinkin jättää pois matkasta. Konsertin jälkeen mentiin vielä Heseen, lapset oli niin väsyneitä ettei ollut tolkusta eikä käytöstavoista tietoakaan. Huh.

Että eihän nyt puhuta käsitöistä, eihän... Sen verran voin paljastaa että vapailla en ole saanut oikeastaan mitään tehtyä. Lankaa on tullut kyllä ostettua kiitettävästi.

Aurinkoista loppuviikonloppua!