Puutarhassa on julistettu avoin sotatila. Huomenna hajen kunnon myrkyt ja panen tuulemaan. Alkuviikosta bongasin liljoista punaisia koppiksen näköisiä ötököitä. Eilen ehdin sen verran että selvitin otusten nimen ja tarkoituksen. Liljakukkojahan ne.
Mun puutarhassa ei ötökät biletä. Laitoin Miähen eilen noukkimaan kukkoset liljoista (jotain hyötyä siitäkin), koko ajan niitä tosin ilmestyy lisää. Siis liljakukkoja, ei miehiä ;) Ei se mitään, taistelu jatkukoon ja se olen minä joka voitan.
Edellisviikonloppuna laitoin kasvimaalle retiisiä, porkkanaa, sipulia ja yrttejä kasvamaan. Alkuviikosta harventelin retiisit jotka oli kasvaneet tosi hienosti. Eilen kun menin katsomaan kokonainen retiisirivi oli syöty, samoin muutama kivikkokasvi. Syyllisetkin paljastui, ne on kirppoja. Taistelusuunnitelma on selvillä: myrkytän kukat ja laitan kasvimaalle muutaman samettikukan kasvamaan. Leppiksiä on pihassa pilvin pimein, mutta niistä ei taida noiden kirppojen torjuntaan olla apua.
Näitä taisteluita on meidän pihassa käyty ennenkin; oisittepa nähneet kun viime kesänä myrkytin kirvoja luumupuusta =) Se on menoa eikä meininkiä kun sotaan ruvetaan. Takavuosina päätin hävittää kaikki voikukat pihasta, sen taiston kyllä hävisin. Ainahan niitä jostain tulee.
Joo. Miehen synttärit oli keskiviikkona, jonkunlainen kakkunen tarttis viikonloppuna väsätä. Palailen astialle myöhemmin. Tänä iltana ehkä vielä vähän käsityöaiheisiakin kuulumisia luvassa. Katellaan!
Kommentit